Mölkkymurha

Oltiin tossa eilen kaverieni kanssa läheisellä rannalla avaamassa kesän mölkkykausi :DD Pelattiin kaksi kierrosta ja oli erittäin mukavaa heidän kanssaan, mukana siis Elli, Kaisa ja Jonna. Oli kyllä aika yllättävä veto, puolessa tunnissa tehty lähtöpäätös ja se on erikoista, kun ei vieläkään tiedetä tarkkaan mitä vappuna tapahtuu ja ollaan sitä pohdittu tässä muutama viikko. Kehitettiin sitten omia tarinoitamme kyseisen paikan 60 vuotta sitten sattuneen murhan jälkeisistä tapahtumista ja mietittiin että siellä se tappaja vielä lymyääja odottaa että pääsee hakkaamaan meidät mölkyllä :DDD Kiitos tytöt oli kiva kesäilta teidän kanssa ♥ 

Broileribannari

Pikanen postaus, ilmoittelen vain että hengissä ollaan :)

Tehtiin systerini kanssa tänään pannaria. Se sattui sitten paisumaan uunissa niin, että näytti kuin olisimme broileria tehneet :D Kuvassa sen on jo vähän laskeutunut mutta uunissa näytti ihan kuin olisi ollut se linnun vartalo ja jalat siinä pellillä :D Pitkään oli jo tehnyt mieli tehdä ja nyt saatiin viimein aikaseks ♥

Saatiin siitä sit iltapala :)

Elämä neljän seinän sisällä

Nii eli juuri mun tapaisesti, onnistuin sairastumaan pääsiäislomalla. Oikeastaan jo koeviikolla, joten kokeet meni odotettua enemmän päin persettä, mutta ei voi mitään.

Ny ku on ollu pari tälläst kaveriteemal ollutta postausta, ni rupesin miettimään mun entisiä parhaita kavereita ja syitä miksi he ovat entisiä. Monesti vaan kasvetaan erilleen, eli ei ole loppujen lopuksi enää mitään yhteistä tai ei muuten vaa pidetä yhteyttä. On se kuitenki kumma että vielä parin vuoden tauon jälkee soitetaa ja koitetaa käyttää hyväks toista :D No minkäs tekee ku ei saa ite kaikkee, mitä haluis, kaupasta, tai äiti ei voi hakea.

 Jotkut menetetyt kaverit kyllä harmittaa, ois ollu kiva pitää pidempään yhteyttä. Monen kaverini kanssa olimme tiiviisti peruskoulun yhteyksissä, mutta lukion alettua kaikki loppui kuin seinään. Mutta nii ku totesin aiemmassa ystävä-postauksessa, olen iloinen että oon saanu monta ihanaa uutta frendii lukiosta (:

Oon muute kans sitä mieltä et sana 'ystävä' kuulostaa tyhmältä :D tai se ei jotenkin sovi mun suusta sanottavaks..

Vaaleenpunaset varpaankynnet

Mun kengät tuli ! ♥ ei täs muuta (:

Friendship is always a sweet responsibilty, never an oppourtunity

Aattelin tehä tälläsen ystäväpostauksen, missä kerron vähä mulle tärkeistä ihmisistä (:

Mulla ei oo koskaan ollu sellast ihQ best friend 4 everiä enkä oikee koe tarvinneeni sellasta :D Oon aina ollu enemmä sellane et liikun pienes porukas mis kaikki tulee toimee kaikkien kanssa. Ny lukios oon saanu muutaman tosi hyvän ystävän ja kerron heistä alempana (:

Aluks esittelen vanhimman ystäväni Hennan. Kirjaimellisesti tutustuimme hiekkalaatikolla ollessamme ehkä 1-2 -vuotiaita :D Eli nyt ollaan siis tunnettu n. 17 vuotta, aika pitkään :D välil oli pieni tauko, mut se on onneks mennyt ohi ny (: Henna on mulle yks mun tärkeimmist ystävist, joka ei aina tajua kaikkea hiustenväriin perustellen, mutta on aivan mahtavaa seuraa! Koskaan ei ole tylsää kun on hänen kanssa :))




Aikajärjestyksessä jatkaessani nousee seuraavaksi yksi tärkeimmistä ystävistäni, Sini. Tutustuttiin ala-asteella ja siitä asti ollaan pidetty tiiviisti yhteyttä. Sini on tosi hyvä puhumaan syvällisiä! Hänen kanssaan on myös hyvä juoruta jostain vanhoista jutuista millä ei oo enää väliä, mutta saadaan vähän nostalgiaa kaikest mitä ollaa joskus leikitty tai koettu :D






Yläasteelta heivasin muutaman kaverini taakse ja en ole pitänyt kovin moneen tuttuun yhteyttä ihan syystä :D Menin lukioonkin toiselle puolelle kaupunkia ihan siksi, että halusin pois vanhoista piireistä ja naamoista. Mut Tismu eli Tintti (ja monta muuta lempinimeä) jäi matkaan yläasteen jälkeenki :D Lukion ekal ei pidetty yhteyttä ja sit neiti päätti lähteä vaihtoon ja tulee sieltä kesällä. Nähdään sitten ja parasta ois tuoda mulle se Starbucksin termari minkä lupasit! Tismu on kans yks näistä blondiystävistäni, vaikka hän esittikin fiksumpaa värjäämällä hiukset ruskeiksi tossa yhdessä vaiheessa:D On hän oikeasti viisas, hieman hidas vain :D Ikävä sua ♥

 Sanon täs kaikille kolmelle yleisesti et olkaa ilosii että pidän vielä yhteyttä, meinaa jätin useamman kymmentä kaveriani peruskouluun :D

Sit alko tää niin jännitetty lukio ja mietinnät että jäänkö ihan yksin. Onneks en vaan tapasin maailman ihanimpia ihmisiä ♥ Ekana päivänä tutustuin Kataan, meiä kielineroon (ja siihe se nerous sit jääkin) :D Pidemmän päälle meistä kasautui isompi porukka johon kuuluu meidän lisäksi Ida, Jonna, Sara, Henni, Elli, Emmi, Ilona, Venla, Liina ja Kaisa. Sinänsä hassua, koska aina kun joku yrittää luetella meidät kaikki, niin 12 nimeä on hieman liikaa saavutettavaksi :D Venla ja Ilona on vaihdossa ja näin päättivät leikkiä jälkeenjääneitä :DD

 Välillä tulee kommenttia että "mitä siellä Suomessa oikein tapahtuu?" :DD Tällä porukalla ollaan tehty kaikkea jännää ja tyhmää :D Ollaan oltu mm. linnanmäellä, vietetty halloweenia, pikkujouluja, uusvuoskin oli melkein samalla porukalla ja sit on synttäreitä joista viimeisenä Katan 18v ;D Oli jännä ilta se mutta jos kertoisin tarkemmin ni saisin haukkuryöpyt :D

Mut joo :D Enää pari ystävääni pääsee tänne, kaikista lukiokavereistani en valitettavasti jaksa kirjoittaa, mutta se ei tarkoita etten välittäisi teistä ♥

Lukiossa vähän myöhemmin tutustuin Amaan ja Mariaan. He ovat molemmat erilaisia persoonia mutta taas täydentävät toisiaan (: Molemmat ovat ihania koska uskaltavat olla omat itsensä (äidinkielen taivutus ei oo hallussa) ja näyttävät sen kanssa muille :D
Aman kanssa meidän jutut menee aika lailla "vitun huora" -sanoilla, mutta kumpikin ymmärtää että ei todellakaan tarkoteta :) ja osataan me kertoa toisillemme että välitämme. Ama on sellane kenelle mä voin vaikka huutaa täysillä että vittu ku vituttaa ja se huutaa takas että "sen huomaa" :D Jutut on välil ni oudol tasol että huh huh :D
Maria on taas sellane et jos mun tekee mieli kattoo joku nyyhkykomedia ni eiku soitto sinne ja sit katotaa ni pitkää kunnes mä nukahdan kesken koska oon tottunu mennä nukku aikasin (se ei siis todellakaan johdu seurasta tai leffasta ;D)

Ootte kaikki ihania ja oon erittäin kiitollinen että jaksatte mua, vaikka oon ärsyyntyny teihi kaikkiin vähäse aina joskus ;D se vaa kertoo että välitän koska uskallan näyttää sen osan minusta etten jaksa aina kaikkea ja kaikkia.

Ootte ihania ! ♥♥♥

ps. lisään tähän jossain vaihees pari juttuu että olkaa linjoil :D

Two negatives make a positive

Ajattelin siis jatkaa juttua minkä tammikuussa jo aloitin, nimittäin poikaystäväni hehkuttamista. Miinus ja miinus on plussaa, tämä kuvaa meitä erittäin paljon. Kumpikaan ei ole täydellinen mutta yhdessä ollaan. Nyt meni liian makeaksi.

Niin kuin jo kerroin, olemme seurustelleet poikaystäväni kanssan 3 huiman pitkää vuotta. Hän tuntee minut parhaiten ja astuessani sisään, näkee minun huonon päiväni ja saa minut unohtamaan kaiken tyhmän ja ärsyttävän mikä on painanut mieltäni hetkeä aikaisemmin. Ellen itse kokisi tätä juuri nyt, en uskoisi koko juttua. Olemme yhtä aikaa samanlaisia mutta samalla niin erilaisia. Mielipiteistä tulee usein riitaa :D ei mitään vakavaa, onneksi.

Kolmen vuoden seurustelu ylittyi siis tossa alle kuukausi sitten, olimme päivän Vantaan Flamingossa hohtominigolfaamassa ja sitten menimme syömään La Famigliaan. Kultani harrastaa (tai harrastaa ja harrastaa, pelailee :D) golfia ja hänellä on greencard, joten ei varmaan tarvitse kertoa kumpi voitti :D En hävinnyt kuin 6 pisteellä ja olen ylpeä itsestäni :)

Olen iloinen kun voin kertoa meillä menevän hyvin :) ♥ Hän on minulle tärkein ihminen tässä maailmassa.