Pikkuhiljaa alkaa olla sellanen olo että tää mun oma pieni nurkka on liian pieni mulle. Haluan nähdä eri paikkoja, kokea kaiken ja sit tulla takas ja kertoa mitä hienoa tapahtui. Nyt kun on enää reilu viikko mun synttäreihin, mikä tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, käytän kauniit päiväni kaikkeen turhaan. Tuntuu että mun pitäis olla jossain muualla. Oon aina halunnu nähä paikkoja, matkustaa. Haluan käydä Pariisissa, Sydneyssä, Roomassa ja Barcelonassa. Samalla reissulla voisin pyörähtää vaikka Los Angelesissa tai New Yorkissa. Haluan nähdä Californian rannat ja auringonlaskun.
Tossa tapaninpäivänä kun olimme syömässä sukulaisilla, setäni totesi että miksi en lähtenyt vaihtoon. No, syitä on tasan kaksi. En halunnut jättää poikaystävääni tänne ja reissu olisi kuulemman tullut liian kalliiksi. Olen samalla tyytyväinen ja pettynyt, sillä ehtii paikkoja nähdä muutenkin. Olen aina rakastanu Australiaa ja kaikkea siihen liittyvää, ikinä en vain ole päässyt käymään. Kuvien ja kertomusten perusteella tämä kuva on totta kai tullut mieleeni. Haluaisin päästä kokemaan kaiken itse. Olen vähän sellainen, että jos joku kertoo että oli hienoa, niin en usko. Haluan nähdä ja tehdä asioita itse ennen kuin ymmärrän täysin miten hienolta voi tuntua uida valtameressä tai ottaa aurinkoa Miami Beachilla.
Suunnittelin pitäväni välivuoden lukion jälkeen ja lähteväni jenkkeihin au pairiksi. Tai sitten jos saan heti opiskelupaikan, niin siitä riippuen lähtisin vaihtoon ainakin parikisi kuukaudeksi. Se olisi hienoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti